TEXT

UQAUSIVUT ATURLAVUT : Inuktitut

Uqautaa
Louis Tapardjuk, Minista Uqauhini
Nunavut Kavamat
Ukiuqtaqtumi Nunangani Uqauhini Katimaniq
Tromsø, Norway, Aktuupa 21, 2008

UQAUSIVUT ATURLAVUT
Hivumuuniq atuqtilirningani piyumayaptikni:
Tammaqtailinia Atuqunialu Inuit Uqauhia

Inuit Uqauhia akunnganiittuq Inuit pitquhiinni kinauminingmilu. Uqauhiup naunaiyarhimayaatigut kinauyaaghaptiknik Nunavunmiutaupluta. Tautuktitait hivulliptiknik pitjutinginiklu Ukiuqtaqtumi avatinganik. Pitjutiqaqtuq qanuqtut tautukniptikni avatiptiknik piyumavaktugullu nutaraptiknik qauyihimaqulugit nunamiknik. Inuit Uqauhia ihariagiyauyuq ilauyuq kinauniptikni naunaittuupluta inuupluta nunauplutalu Kanadami angitqiyauyumilu ukiuqtaqtumi.

Avatquhimayuni 30ni ukiuni Inuit Nunavunmi piyumaniqaqtut. Taimaittuq inmikkut-ihumaliurnikkut inmiruurnikkullu. Piliurumaniuyuq nunamik uumingalu kitkunnit kavamaliurhimaniq kiuttaaqtumik ihuatqiamik uqauhikkut, pitquhikkut nuatqatigiiknikkullu ihariaginiinnik Inuit.

1993mi Inuit angirhimayut paanagiiqatigilugit Kandaup Kavamaa sainirhutik angiyumik Nunavut Nunatarnikkut Angirutimik. Taamna Angiruti ilaqaqtuq piliurnirmik Nunavut Kavamaghaanik 1999mi. Iliuraqpiarhimayaa havaktaghaa kavamatkut piliurninginni tunihininginnilu pinahuarutini hulitjutinilu kiutjutauyut taapkununga uqauhikkut ihariagiyaini, turaarumayainni piniarhimayainnilu Inuit.

Nunavut aallangayuq taapkunani Kanadaup hakugingniqanginniinni. Taamna Nunavut Maligaq tuniyaa Nunavut Maligaliuqvik atanniqtuitjutimik maligaliuriami mighaagut tammaqtailininganut, atuqninganut aghuurhaininganunlu Inuit Uqauhianut. Taimailiurhuni, tahamaniittut pilaarutit mighaagut Qaplunaatut Uiuitunlu mighilaaqtaulimaittut. Aallat avikturhimaniit ukiuqtaqtullu tuniyauhimaittut aajjikkutaanik atanniqtuitjutighamik Maligaliuqvikyuarmit.

Atuqhugu una atanniqtuitjutiniq tikihimaliqtugut anginiqaqtumik tikihimanirmi aullaarnirmi piliurningani piyumayaptikni uumunga qanuqtut Nunavut
qanurinningani qanuringuqtaarninganilu. Qaangirhimayut amigaittut ukiut miitirniinni, qauyiharniinni pivallialiurnirnilu, nutaat uqauhikkut maligakhat piyauvaktut Nunavunmi hapummiyaami atuquyaamilu Inuit Uqauhia anginiqatqiyaunikkut.

Taamna nutaaq Ilitariyauhimayunut Uqauhinut Maligaq angiqtauhimayuq Maligaliuqvikmit Nunavunmi June 2008mi. Pitquyauningani Nunavut Maligaqmit, piyughauyuq angiqtaunirmik Kanadaup Maligaliuqvikyuanganit atuqtipqaqtauliqtinnani. Taimailikpat, Inuit Nunavunmi piqalihaalirniaqtut maliganguqhimayumi titiraqmik nanminiriqpiaqtamikni pilaarutimiknik aturiamiknik Inuit Uqauhimik hakugingnia ajjikkiikpiarniqarluni Qaplunaatun Uiviititunlu. Una qanurilinganiq qaangirhimaliqtait tamaita aallat maligakkut hapumminiit atuqtauyut tatja Inuinnut nunaqaqqaarhimayununluunniit Kanadami.

Nunavut piyuummiqtuq Saptaipami piyumaplutik taamna Inuit Uqauhia ittughaq inniaqturlu akunngani iliharniinni, havakniinni upluqtamaat inuuhirnilu Nunavunmi. Taamna Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maligaq angiqtauhimavaktuq maliganguqturlu Nunavunmi. Pipkaiyaatigut maligakkut havagutighanik piyaangani nakuuyunik hulinirnik taapkunani hitamani anginiqaqtuni hapkunani:

1. ihumagittiarlugit nanminiriqpiaqtait pilaarutit Inuit hapkuallu ajjikkiiqarniit inutqirniillu ilauplutik Kanadaup nuatqatigiikniqarningani;

2. kiuluni ayurhautinut haahimayut Inuit Uqauhianut uqayuktununlu ikayuriami utiqtinnahuarlugu uqauhikkut aallamik atulirniit inulgammiinni, hakugigharlugulu atuqnia Inuit Uqauhia tamainni Nunavunmiunni.

3. pipkailuni Inuit Uqauhiani uqayuqtut piyaaqtut aajjikkiiqaqtunik piyaarnirnik hulitjutighanik iliituripkaitjutighaniklu;

4. Ilangit tautukhimayaa Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maligaq piqaqturlu ihuarhaitjutighanik turaarhimayut ingilraat ihuinaarhimanirnik.

Atauttikkuurlugik, ukuak malruuk maligak kiuyuk aajjikkiiqanginnirmut Kanadaup maligainni. Hivuagut piqangittuq naunaiyaqpiarhimayunik maligakkut titiraqnik ihumaliurnirnikluunniit uqarhimaniinni uqauhikkut pilaarutainnik Inuinni. Ilangit Kanadami ihumagiyut piqangittut taapkuninga pilaarutinik. Taimaatut, hapkuat anginiqaqpiaqtut huliniit kavamapta huliyaghait inuuhiriqattiarnikkut pilaarutini tautuknirmit.

Tamapta ilihimayugut Inuit Uqauhia qayangnarhiyuq Kanadami aallanilu ukiuqtaqmui Inuit nunainni. Tapkuat Hilaryuami nunalaat uqarhimayut qayangnarhiliqtut nunanginni uqauhini hilaryaumi.

Qanngannuaqiaq Kanadami inungnik amigaitilaanginni qauyiharnirmi ilitturipkaqtaa 64%-nait Inuit Nunavunmi atulluaqpaktaa Inuit Uqauhia
aihimagaangamik. Una naunaiqtiyuq 12 %-mik aturungnaiqtunik ukunani qulini ukiuni kingulliqpaamit inungnik amigaitilaanginni qauyiharnirmi uumani uqautauyumi. Atulluarniqarnirmi Qaplunaatut amigaittuni nuatqatigiingniptikni, inulrammiit ihumaalukyuummiliqtut uqalimairnirmik Inuit Uqauhiani. Nuqarhiit angayuqqaat ikayuqtauyughat tunihiyaamikni hivulliip inuuhivagiyainnik, ayuirhimayainnik, pitquhiinnik ukuningalu Inuit hilaryuakkut-tautugutinik nutaqqamiknut.

Kihinguqtuiniq pitaarniqlu hulitjutinut qanga taimaa ihumaalutigiyauyut. Atauhiinnarmik-uqauhiqaqtuq Inuit, taapkualluat Inirnighat, amigaittunik
ihuangittuqaqtitauyut nunangmikni. Uqauhikkut ayurhautiqaramik, piqangittut aajjikkiiktunik pitaarnirnik anginiqaqtunut atuqtauraanginnaqtunulu hulitjutinut aallat Kanadamiut niamgiyaarutigivaktainnik. Piqaqtuq atauhiinnarmik- uqauhiaqtut Inungnik pilimaittut ihariagiyauyunik kavamaryuatkunnit ikayurutighanik imaatut piqangitmat ilitturipkaitjutighat turaangayut taapkununga Inuit Uqauhiani.

Kingulliqpaami, ihumagiyakhavut qangaraaluknitaq ayurhautigiyangit ulapituqhimayangillu hivulliutigiyangit tamna Inuinait Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maliganga. Kaanatap qangaraaluknitaq ahinut sikuuriaqtitauyunnuat uuktuutigiyauyuq allatqiinik maligat pihimayut uqauhiqmi, ilihainikkut inmiguuknikkullu tammairniq nunaqaqqarhimayuni nutaqqanik. Qangannuaq aullaaqtilihaaqtavut mamihainiqmut mamiahugiaminiklu uqaqmat Kaanatamiut Angiyuqaaryuanga. Kihimi, amigaittuugaluaq ihuarhaiyakhat ihuiguutigiyauyuq qangarnitanit nakuungitut maligat, utiqtiffaatakhaq inminik nakuuhigiyauniq, angikliyuumirlugulu quviahuutigininngit Inuit Uqauhingit Pitquhivullu.

Tamarmik Inuinait Hivuliqtingit unalu Nunaryuarmiunmi apirhiyut kavamatkunut qilamiurlutik ihuarhailiqtukhauyunik tammaqtailigiami nunaqaqqaarhimayut uqauhingit. Nunavut kiuliqtaa tamna apirhuiniq, kiuliqtullu aatjikutaittuq ihariagiyauninngit Inuit ayuqtut aturiamikni uqauhinginnik.

Nunavuutim uqauhiliqinikkut maligaq piqaqtuq maligaryuanngittut pitjutinganik pipkaiyurlu quulitqiyauyumik naunaitkutinik maligaliqinirmut piyunnautinik iluani piinariaqarninganut Nunavut Maligaliurvingata. Akhuurutauyuq inuup atuqtauninnga maligaq uqarhimayaa qangaraaluknitaqmik atuqpakninga Inuit atuinnaliqianngani Inuit uqauhingit. Naunaiqtaa hulilukaarningit Nunavut Kavamatku piyukhat tammaqtailigiamikni atuliqtitaugiamilu uqauhingit. Taimaatut pitillugit ikayuutigiyut uqariiyaqtaqqut Qablunaatitut Uiviititullu uqauhingit atuinnariaqarningit inuptiknut.

Tamna Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maliganga akhuurutauninnga ukuninnga pigiami Inuit Uqauhingit:

o Uqauhingit ilihainirmut sikuurvikmi upalungaiyaiyuq nutaqqanut inirninngulirumi ilihimattiaqpiagiami Inuit uqauhinginnik ayuiriamilu
qauhilirumiuklu; unalu

o Uqauhingit havakvikmi avikturhimayuni kavamatkut havakviinginni talvuuna ikayuutigiyauyuq uqaqtiuyumik kavamatkuni unalu ilauqpiariami
inuinnaqnik; unalu

o Uqauhiq atuqtauyuq ubluq tamaat havakviini uqaqatigiiktumiklu inuknut tamainni havakviinginni Nunavunmiunut;

Tamna Maligaq ikayuutigiyaalu akhuurutauninnga atuqtauninga Inuit Uqauhingitnnut ilihalihaalirumi inirninnguqtumilu ilihaliqqat. Uqariiyaqtaa
ihariagiyauninnga uqauhiitigut atuffaalirninganik, pilluaqluni nunallaani ukiuqaqtunilu katimayiit talvani uqauhingit tammaliqtuni. Tamna Inuit
Uqausinginnik Taiguusiliuqtiit atuliqtitaunngittuq huli, kihimi tamna Maligaq piyukhaq uminnga timiqutigiyanganik angikliyuumiriami ilihimaninnga
ayuittiaqhimaninngalu Inuit uqauhiitinganik, piliuriamilu uqauhiitigut maliktakhangitnik uqauhinginniklu ubluq tamaat aturiamikni.

Iniqtirininnga qakugu piniaqtuq qaffiuyunik ukiunik, ikayuqtaugumiklu atlatqiinik tigumiaqtuuqatauyunik, uuminngalu kaanatap kavamanga, akhuurutauyuq iniqtirninnganut uuma maligakhamut.

Uqaruiqtinnanga naunaiqtara tamarmik iniqtirininnganiklu ihumaalutigimmaaqhimayurlu. Nunavutim Ilitariyauyuq Uqauhinginnun Maligaq unalu Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maligaq naunairutauyut uuktuutimut hakugiktunik inuknut pitjutigiyakhait maligaq. Pipkaitjutigiyait inuknut tammaqtailigiami atuliqtitaugiamilu Inuit Uqauhinginnik. Pipkaitjutauyuq akhuurutauyumik iniqtirininngit nutaanguyuq huli kavamakput.

Ahivaani una iniqtirininga, Nunavut Kavamanga ihumaaluktuq huli piqalluanngitmat kangirhivallaangittumik Kaanatap Kavamanganit ikayuutautinut ihariagiyauyuq pigiami pilirninga aatjikutariiniqmik Inuit Uqauhiinginnik. Angiyumik manikhaanik tuniyauyuq kaanatap kavamanganit ikayuriamikni quviahuutigininnga Uiviivitut Qablunaatutlu uqayuktunut mikitqiyauyuq nampanginnik nampanginnik nunallaani. Qimilruqtauyuq atjikutariurhuni, tapkuat ilihaitjutingit manikhangillu tunihimayut ikayuutautigiami nunaqaqqarhimayunut uqauhiinginnut Kaanatami ikivallaarmata, yuilluarhimainmat manikharvigiyangillu quviahuutiginngitait kaanatap uqariiyaqtamiknik nangariyanginnik inuup ilihainingillu pitjutigiyakhait nunaqaqqarhimayut aallatqiinik uqauhilgit pitjutigiyakhait piqaqtiuyut. Talvuuna, pipkaihimayuq avaliitumik uqariamikni Inuit Uqauhingit ihariagiyauninngitamihuuninngit, Nunavut akhuuqtuq tunigiami maligavut pitjutigiyakhat aktikkulaanganut piinarialaqiyavut.

Akhuurutaukmat Inuit Uqauhinga inuknut itqarharutinginnullu Inuinut, angirutaunnginmatalu qablunaat nunanganut, avikturhimayunut kaanatap
kiklinginnullu, ikayurniaqtavut ihariaginingit nakuuyunut tuniyauniq kaanatap pitjutigiyanganut, una uuktuutigilugu, kaanatap kavamanga havaqatigiinginaptigu atuliqtiriami inuknut humiirutigiyangit angirutigiyangillu Inuit Uqauhingit uqaqtingillu, kiuyukhaugaluaq nakuuyumik ihariagninngnut munarittiarluni nampangillu ihivriuqninga ihumaalutigiyangit Inuit Uqauhingit uqaqtingillu. Hapkuat mikiut amigaittunit akhuurutauyunit havaat.

Tamapta hamani ittut ublumi angikliyuumiqtakhavut katimayiinut ilauniq nunakni, nunaryuami iluani-maligaliurniqmut hulilukaarniq hakugiktitaiyuq atuqtauninganik Inuit Uqauhinginni tamainni Ukiuqtaqtumi. Ukuninnga ilauyukhaugaluaq:

o Angikliyuumiqtumik uqaqatigiikniqmut himmautiqatigiiklunilu naunaitkutinik ukunani hilaryuami ittunut atuqluni tiiviitigut, naalautikkut, taiguarnikkut, Qaritauyakkut allakullu nutaanik nipiliurnikkulluuniit naunaipkainiq;

o Ilitarilugu atuqtauninnga Inuit Uqauhingit, ilihainikkut uqarumikluuniit piliuriami "pitquhitigut" Kaanatap Ukiuqtaqtungani, ikayurluni kaanatami
nunaryuamilu ihumaliuqtamiknik ikayuutimikniklu hanaugaliurnikkut
pitquhitigullu havakviingit;

o Piliurninnga, atuliqtirininnga allanullu pipkailirniq nakuutqianik atuqtauniq Inuit Uqauhinginnik ilihaipkainiq, ayuirhaitjutiniklu piliurniq, sikuuqtitiiniklu ilihainiq pipkailunilu amigaittunik hulilukaarnimik sikuuqtunut sikuuqtitiinullu himmautigiyakhanginnik;

o Ikayurluni nunaryuami havaqatigiikniq uqauhikkut uqaliriamiknik aatjikutariinikmiklu hakugiktiriyaa atuqatuninnganik Inuit Uqauhinginnik Ukiuqtaqtumi.

Quviahuktunnga hamaniitaamni ublumi uqaqatigiikluni naunaitkutanik nutaaptiknut uqauhiitigut maliganganik. Niriuktunnga allanut havaqatigiigiaqni hunavaluknik ikayuutautigiami nunaqaqqarhimayut uqauhinginnik.

Comments

Post new comment

The content of this field is kept private and will not be shown publicly.
  • Internal paths in double quotes, written as "internal:node/99", for example, are replaced with the appropriate absolute URL or relative path.
  • Allowed HTML tags: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <br /> <p> <blockquote> <sup> <sub> <img> <h3>
  • Each email address will be obfuscated in a human readable fashion or (if JavaScript is enabled) replaced with a spamproof clickable link.

More information about formatting options